Sain hieman pikaisella varoitusajalla tehtävän ommella puku naamiaisiin. Asiakas lähetti kuvan sellaisesta asusta mitä haettiin ja sen perusteella syntyi tällainen goottihihainen kaapu:
Tekijä ei malttanut olla kokeilematta asua (ylempi kuva), mutta varsinaisessa käytössä, maskien kera, puku näytti tältä:
Kyseessä siis todellakin sama puku, vaikka allekirjoittaneen photoshop-taidot saivatkin alemman kuvan puvusta hieman rosoreunaisen :D
Nyt on ilouutisia tiedossa! Meille muuttaa (toivottavasti) ensi viikon aikana uusi perheenjäsen. Sain vihdoin ja viimein usean vuoden pähkäilyn päätökseen ja löysin itselleni uuden ompelukoneen. Se on uusi malli Paffilta, joka on lähes täysin elektroninen. Tuota elektronisuutta aluksi hieman vierastin, mutta kaipa se on minunkin otettava askel eteenpäin tässä teknologian kehityksessä :)
Asioita mihin koneessa ihastuin olivat mm. polvinostin. Kun kuulin, että kotikoneisiinkin on saatavilla sellainen yleellisyys, en oikein voinut harkitakaan muunlaisia vaihtoehtoja. Toinen ompelua huomattavasti helpottava asia on langan altakatkaisu. Kone siis katkaisee automaattisesti langat nappia painamalla. Ja vielä yksi tärkeä pointti oli paininjalan nouseminen niin korkealle, että sen alla mahtuu heiluttelemaan sormea. Kun on useampaan otteeseen yrittänyt tunkea paksuja takin saumoja tai vaikkapa vain farkun lahkeensuita paininjalan alle, osaa kyllä arvostaa tätä ylimääräistä tilaa.
Näiden "välttämättömyyksien" lisäksi koneessa on myös hurja määrä koristeompeleita, joita en ole koskaan ajatellut tarvitsevani. Testasin konetta ompelukoneliikkeessä pariin kertaan ja hoksasin, että saatan ehkä sittenkin ystävystyä koristeompeleidenkin kanssa :)
En malta odottaa! Enkä osaa päättää mitä ompelisin ensimmäiseksi! :)
Puku, josta edellisessä postauksessa hieman vihjailin, on nyt valmistunut ja näyttää tältä:
En malta odottaa siihen kun mekko valmistuu, vaan pitää jo nyt hieman hehkutella :) Minua pyydettiin ompelemaan puku tulevalle ylioppilaalle! Mekko on malliltaan hieman A-linjainen, polviin asti ulottuva ja siinä on pienet hihat. Kangas on fuksian punaista/pinkkiä ryppytaftia, enkä malttanut olla askartelematta leikkuujätteistä:
Koska kotosalla ei suuremmin ompeluksia valmistu nyt työharjoittelun aikana, niin ajattelin hieman vilauttaa mitä siellä harjoittelussa on valmistunut :) Tein näyttönä vaatteet Viiru & Pesonen -näytelmän Pesoselle. Koska näytöksiä saattaa olla kaksikin päivässä, on näyttelijöillä hyvä olla tarpeeksi vaihtovaatteita. Paitoja valmistui yhteensä neljä, samoin kuin housuja. Liivejä ompelin kaksi. Kuvassa näkyvää hattua en ole tehnyt. Vaatteet ja lavastuksen on kirjojen pohjalta suunnitellut Jyrki Seppä.
Viirua ja Pesosta esitetään Oulun kaupunginteatterissa kevään ajan ja se jatkuu vielä ensi syksyyn, joten jos lukijoilla on 4+ ikäisiä lapsia niin käykäähän katsastamassa. Näytelmä viihdyttää kyllä aikuisiakin :)
Kalevan arvostelu näytelmästä löytyy täältä. Kati Leinosen ottama kuva on myös lainattu Kalevan sivuilta.
Koska olen niin monesti viitannut tätiini ja häneltä saatuihin materiaaleihin, ajattelin kerrankin esitellä ihan kuvallisesti kuinka laajamittaisia nämä lahjoitukset oikein ovat! Viimeksi käydessäni sain muovipussillisen tällaista tavaraa:
Pitkiä takkiketjuja, lyhempiä vetoketjuja, kuminauhoja, nyörejä, stoppareita, lankoja... Osa käytettyjä, osa aivan uusia! Näillä pärjään taas useamman vuoden, suuret kiitokset!
Ja etten unohtaisi kiittää muita materiaalien lahjoittajia, niin mainittakoon että sain myös kummitädiltäni kassillisen vanhoja farkkutakkeja odottamaan uusiokäyttöä. Mitähän niistä keksisi? :)
