Antiikkimessujen aarre!

Antiikkimessuilta löytyi hyväkuntoinen 1956-vuoden käsityölehti Beyer's Mode. Lehteen ei ollut merkitty hintaa, joten hieman varauksella tiedustelin myyjältä paljonkohan lehti mahtaisi maksaa. Myyjä kysyi josko 2e olisi sopiva hinta. No kyllähän se oli! 2e vaihtoi omistajaa (sekin isän pussista, kiitos isi!) ja minä en olisi malttanut päästää koko päivänä enää lehdestä irti! Aivan ihastuttava aarre! 

Lehden kansi lupaa "alkuperäiskaavat työselostuksineen jokaista mallia varten". Uskomattomintahan taitaa olla se, että kaava-arkitkin löytyivät vielä lehden välistä! Ja ne mallit sitten... toinen toistaan ihanampia 50-luvun mekkoja! Ei tarvitse miettiä mitä kesän sadepäivinä puuhastelisi :) 

Korttisotilaita

Meillä oli koulussa kankaanpainantakurssi, jossa tavoitteena oli suunnitella printti ja valmistaa siitä metrikangasta/yksittäisiä tuotteita. Oman kuvioni inspiraationa toimivat Liisa Ihmemaassa ja Herttakuningattaren korttisotilaat.

Metrikankaasta valmistui kangaskasseja. Valkoinen väri on saatu aikaan väriä poistamalla. Sitä ei ole siis painettu, vaan mustasta kankaasta on etsaamalla saatu väri poistumaan kuvion kohdalta. Kloriittivalkaisu lienee kaikille tuttua, mutta minulle oli ihan uutta, että samalla periaatteella voidaan tehdä näinkin tarkkoja kuvia!

Punainen väri taas on tehty kohopastalla. Kuvio nousee siis hieman "irti" kankaasta. Lastenvaatteissa on usein tällaisia painatuksia! Kai... ainakin muistelisin. No, tällaisen kohokuvion painaminenkin oli minulle aivan uutta.

Testasin kohopastalla painettua kuviota myös kahteen paitaan. Toinen kokeilu tuli raitatunikan selkään paikkaamaan pientä reikää (kannattaisi ehkä tarkistaa hieman paremmin useita kymmeniä vuosia varastoidut kankaat ennen leikkaamista...). Tunikan kaava on Jokatyypin kaavakirjan raglanhihapaidan kaava jota vain pidensin helmasta ja lyhensin hihoista. 

Toinen painatus tuli hupparin selkään. Huppari on kuvattu kankaanpainantakurssin portfoliota varten, eikä se ole vielä valmis. Huppukin on tässä vaiheessa kiinni sovitusnukessa vain nuppineulojen avulla ;) Tämä taitaa olla ensimmäinen ompelemani vetoketjullinen huppari ikinä.

Äitiyspait... eikun kesätunika!

Tämä aikaisemmin tehty hamehan oli alunperin pitkä mekko. Mekosta jäi vielä yläosa käyttämättä ja mietin aika pitkään miten sitä muokkaisin. Siinä oli niin hirvittävästi... kaikkea. Kirjavan kuosin lisäksi löytyi kaarroketta, rimpsua, pitsiä, halkiota, nappeja ja kaulusta. Jos en olisi niin ihastunut tuohon tammenterhokuosiin, sekä aivan ihanan pehmeään materiaaliin (lähes flanellimaisen pehmeää, mutta ohutta puuvillaa(?)) olisin saattanut viskata tämän menemään jo aikoja sitten toivottomana tapauksena.

Vähensin "häiritseviä" tekijöitä mahdollisimman paljon. Irroitin kauluksen ja kaarroketta kiertävän pitsin, sekä otin myös hihat irti kokonaan. Kaarroketta kiertää myös poimutus, joka jää hauskasti ikään kuin mihihihoiksi olkapäille. Vieläkin tekisi mieli jotenkin rauhoittaa tätä tunikaksi muuntautunutta paitaa, mutta en oikein keksinyt miten sen tekisin. Jotain yksiväristä mustaa nauhaa valkoisen pitsin tilalle? Koko kaarroke mustaksi? Ideoita?

Samasta kankaasta valmistuneen hameen lailla tämä tunika osoittautui aika epäedulliseksi kuvattavaksi. Hirmuisen valitettavaa, ettei kuva pysty välittämään kankaan pehmeyttä ja käyttömukavuutta!

Rokkikorut

Pyöräilytakki

Tämänkertainen muodonmuutoskohde oli mummun vanha, mutta hyvänä säilynyt takki. Takki oli pitkä ja A-linjainen, eli materiaalia piti olla runsaasti... Paremmalla suunnittelulla takki olisikin muuttanut muotoaan varsin näppärästi, mutta kun innoissaan leikkoo ja surauttelee menemään niin saattaa joskus tarkemmat mittailut jäädä...

Tässä takista kuvat ennen:

Ihastuin takin edessä ja takana oleviin kolmion muotoisiin leikkauksiin! Ne saivatkin jäädä lopulliseen takkiin. Ja lopputuloshan näyttää tältä:

Leikkasin takin ensiksi suunnittelemaani pituuteen +4cm saumanvara helmaan. Mallailtuani takkia peilin edessä, huomasin että olisinkin halunnut takista sen 4cm pidemmän ja jouduin ompelemaan lisäkaistaleen alareunaan...

Noh, seuraavaksi otin käsittelyyn vuorin. Saksin siitä ajatuksissani kavennuksia suunnilleen saman verran kuin pääliosastakin. Ajattelematta ollenkaan sitä, että vuorin olisi hyvä olla hieman väljempi ettei se kiristä päälimmäistä kangasta. Jouduin ompelemaan vuoriin n. 3cm lisäsuikaleet molempiin kainaloihin, että takilla ylipäätään pystyisi liikkumaan! 

Niin! Ja huolimatta siitä, että materiaalia oli alkujaan aivan runsaanlaisesti, onnistuin kuitenkin leikkaamaan takin alalantion kohdalta niin tiukaksi, että aivan helman alareuna vedättää ikävästi sivuun...

Että sellainen projekti. No takki on ollut testikäytössä jo kerran ja palvelee pyöräilytakkina oikein mukavasti. Hetken jo ajattelin kaikkien näiden ompelunaikaisten ongelmien johtavan siihen, etten enää koskaan haluaisi nähdäkään takkia, puhumattakaan päälle pukemisesta. Ja tulihan tässä taas opittua monen monta asiaa kantapään kautta... ;) 

Päivitystä pitkästä aikaa

Tämän radiohiljaisuuden aikana ei ole valmistunut oikeastaan kuin yhdet syntymäpäivälahjakorvikset. Jospa pian alkaisi taas luovempi ja tuotteliaampi kausi...

Jotain tuotteliasta voisi kehitellä esimerkiksi näistä kierrätyskeskuksen alennusmyynneistä (:D) löytyneistä vetoketjuista ja napeista. Lähdin penkomaan 0,05e vaatteita ihan sillä silmällä, josko sieltä löytyisi mielenkiintoisia juttuja purettavaksi, ja löytyihän sieltä. Yhteensä yhdeksästä takista/paidasta sai tällaisen saldon tarvikkeita:

Vyönsoljen kera vaatteet maksoivat siis yhteensä 0,50e. Erittäin opiskelijaystävällinen hinta näistä ihanuuksista ;) Toki halutessaanhan voisi laskea myös hinnan työlle, joka aiheutui takkien purkamisesta ja vetoketjujen irroittamisesta, mutta kyllä tässä siltikin säästi pitkän pennin.

Alemmassa kuvassa lähemmin nappi-ihanuuksia. Vyönsoljen ajattelin käyttää nahkalaukkuun, joka on tosin vielä aivan ajatusasteella.