Pikkumaastikset

Maastohousujen pikkusiskot, pikkusiskon maastohousut. 

Asiakastöitä

Lyhennettyjen verhojen päädyistä valmistui sisustustyynynpäällisiä. Tyynynpäällisissä on puuvillakangas vuorina ja vetoketju kiinnitysmekanismina.

Maastohousut

En halua palata enää siihen masentuneeseen tunnelmaan joka tähän housuprojektiin liittyy, joten totean vaan, että tässä ovat ne minun uudet housuni. Maastohousut. Ne kolmannet housut ovat myös tällaiset, mutta pienin muutoksin.

Savanni nukahtaa

Hyh millainen otsikko ihmiseltä, joka ei voi sietää Ultra Bran musiikkia. Nyt oli kuitenkin pakottava tarve lainata juuri tuota riviä. Tässä postauksessa on paljon kuvia, mutta vähän asiaa.

Mökin korikeinun vanha päällinen on palvellut uskollisesti jo... no aika kauan. 

Kuvaus/ompeluassistentin kanssa ruettiin päällisenvaihtohommiin. Huomatkaa assarin reipas ote työhön.

Valmis päällinen. Ja sitä savannia.

Laadunvalvoja/lopputestaaja.

Korkeavyötäröiset housut

Olen viimeaikoina yrittänyt tehdä itselleni housuja. Prosessin tulos on se, että minulla on yhdet uudet housut, pikkusiskolla kahdet. Miten housujen kaavoittaminen voikin olla niin vaikeaa!? Alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että paremmat housut tulisi kun ottaisi Suuri Käsityökerho -lehdestä jotkut valmiskaavat ja surauttaisi niillä, kuin että yrittää muokata tuota omien mittojen mukaan tehtyä peruskaavaa sopivaksi...

Halusin kokeilla korkeavyötäröisten housujen kaavaa. Tein kaavasta jopa protokappaleen, että olisi varmasti sopiva. Noh, proto sopikin oikein loistavasti. Valmiit housut eivät. Onni on pikkusisko joka antaa kodin orvoiksi jääneille vaatekappaleille, kiitos! :)

Keep it simple stupid!

Otsikko kertoo kaiken tarvittavan! Tämä on tarina siitä, miten yksinkertaisesta paidan muokkauksesta paisuikin useamman päivän mittainen projekti.

Alkutilanne oli sellainen, että olin haaveillut oikeasta, lämpöisestä flanelllipaidasta jo viime talvesta saakka. Olisi tietysti pitänyt arvata että tädin varastosta "se oikea" löytyy tälläkin kerralla. Sain siis käsiini Leviksen XL-kokoisen flanellipaidan.

Alla olevassa kuvassa paita on alkuperäisessä mallissaan. Ei paha noinkaan, mutta halusin paidasta hieman vartalonmyötäisemmän ja naisellisemman.

Paidan muokkaus alkoi sillä, että ratkoin rintataskun muotolaskosten tieltä pois. Käänsin paidan nurinpäin nuken päälle ja neulasin sisäänottoa sivulle ja muotolaskokset eteen ja taaks... ei kun jo tässä vaiheessa tuli muutoksia suunnitelmiin. Paidassa oli takana kaarrokkeesta lähtevät avolaskokset, joten ei olisi ollut mitään järkeä tehdä tavallisia muotolaskoksia ennen laskosten sulkemista. Suljin siis avolaskokset vyötärölle saakka ja sen jälkeen tein vielä pienet muotolaskokset viereen. Lantion kohdalle jätin kaiken mahdollisen väljyyden mitä paidasta löytyi ;)

Seuraavassa kuvassa sivut ja uudet muotolaskokset on ommeltu kiinni. Tuli seuraava ongelma eteen. Kiinteämpi vyötärön kohta nosti "ylimääräisestä" kankaasta selkään pussin ja se piti neulata pois. Noh, selän lyheneminen noin ylhäältä vaikutti siihen, että myös hihan kaaren pituus lyhenee. Ei muuta kuin hiha irti ja ompelemaan ensiksi kaarroke kiinni uudelle paikalleen.

Onneksi kävi niin hyvä tuuri, että paidan kainaloissa oli kiilat, jotka poistamalla sain hihan pyöriöltä liian pituuden pois. Kuvassa kiila erottuu aika huonosti, mutta siellä se oli kuitenkin :) Kiilan poiston jälkeen hihat takaisin kiinni.

Viimeiseksi tikkasin vielä muotolaskosten päältä millitikkauksella. Samoten selän avolaskoksiin tikkasin hiuslaskokset lähinnä sen takia, että takaosa pysyisi "suorassa" paremmin. Ilman tikkauksia paita meinasi rueta pussittamaan hieman hassun oloisesti. (Laskokset ovat toki symmetriset, vaikka kuvassa jostain syystä näyttääkin eri mittaisilta.) Niin ja ihan viimeiseksi vielä rintatasku takaisin omalle paikalleen.

Että se siitä "vanhoille vaatteille voi antaa uuden elämän kun niitä vähän tuunailee" -ajatuksesta. Paljon työtä ja lopputuloksena vain muutaman hassun sentin katoaminen vyötäröltä. Mutta tulipahan ihana paita! Ehkä jopa virallinen talvipaita 2010 :)

 

Pyöräilytakki

Koulussamme toimii käsityökerho, jossa opiskelijat saavat ommella omia töitään. Yleensä ompelen siellä pienempiä korjausompeluita, mutta tänä syksynä on ollut mukana myös yksi isompi projekti. Tai ei kovinkaan iso haasteiltaan, mutta ajallisesti pitkä :)

Suunnittelin pyöräilytakkia jo viime keväänä. Kesällä kuitenkin löysin kirpputorilta täydellisen mallisen, ohuen takin, joka olikin lämpimillä keleillä suosikkini. Syksyn tultua takki kävi kuitenkin aika kylmäksi ja päätin tehdä uuden takin yhdistämällä kesätakin mittoja jakun kaavoihin. 

Minulla ei ollut mitään varsinaista aikataulua takin valmistumiselle, joten niinhän siinä sitten kävi että pyöräilykausikin kerkesi loppua ennen kuin sain valmiin takin päälle. Ompelin tätä tosiaan korjausompeluiden ja pienempien töiden lomassa aina vähän kerrallaan.

Takin ohut villakangas on peräisin ihanalta tädiltäni. Pala riitti juuri ja juuri miehustaan, mutta meni kuitenkin niin vähiin, että alavaratkin joutui ompelemaan eri kankaasta. Vetoketjut ovat peräisin kierrätyskeskuksen alennusmyynnistä.

Olen takkiin oikein tyytyväinen. Jos kuitenkin jotain kehitettävää pitää keksiä vastaisuuden varalle, niin muokkaisin olan kohtaa hieman enemmän. Jakun kaavassa olin kaavoittanut olkatoppausvarat joita en muistanut poistaa näistä uusista kaavoista. Tästä johtuen olalla on aavistuksen ylimääräistä tilaa, jota ei ehkä huomaa jos ei ajattele asiaa...

Korsetti

Eilen valmistunut korsetti. Tämä on yksi ehdottomasti mukavimmista koulutöistä tähän mennessä! Kaavoittaminen oli mukavaa, ompelu sujui hyvin ja istuu vielä päällekin kuin nakutettu. (Parempi tietysti sopiakin kun on omien mittojen mukaan tehty)

Kuvassa oleva nukke on lantion kohdalta hieman liian pieni ja helma aaltoilee sen takia kummallisesti tuossa kuvassa. Kyllä se alareunakin on oikeasti ihan suora :) Korsettia tukemaan laitoin rigilenenauhaa ja kiinnitys on avovetoketjulla.

En osaa olla olkaimettomissa vaatteissa, joten korsettiin tuli lisäksi ihan rehelliset olkaimet jotka voi sitoa niskan taakse rusetille. 

Pikkujoulumekko

Koulussa oli tarkoitus tehdä harjoituksena juhlatoppi jossa kädentie ja pääntie käännettäisiin yhtenäisellä muotokaitaleella. Tein harjoituksesta mekkomittaisen ja jatkoin muotokaitaleesta kokopitkän vuorin.

Kangas on vanhainpäiväpuvusta ylijäänyttä satiinia, jonka ompelu ei ottanut sitten onnistuakseen millään. Jos nyt aloittaisin ompelemisen alusta niin tukisin ehdottomasti mekon yläosan paremmin. Se on nimittäin edelleenkin aika "liru" vaikka yläosan vuori on samaa satiinia kuin miehustakin. Helman laskokset olisivat myös voineet olla suuremmat, ei olisi haitannut yhtään.

Alastomana, ilman kukkia ja vyötä, mekko on aika lohduton näky. Onneksi pienellä vaivalla saa huomion vedettyä pois kinnaavista saumoista.  Koristeet on tehty mekon esillepanoa varten, mutta ne näyttävät sopivan paikoilleen niin hyvin, että taidan ommella ne kiinni pysyvästi. 

Yläkuvasta ei kamalan  hyvin erota, mutta koristukset ovat eri värisiä kuin itse mekko. Tästä alemmasta kuvasta sävyeron huomaa paremmin. Vaaleampi kangas on vanha satiinilakana, jota käytin myös helman vuorissa. Vielä sekin muistiksi itselle: älä yritä ommella vaatteita satiinilakanoista. Edes vuoria. Piste. Näissä "asusteissa" kangas juuri ja juuri menettelee kun eivät joudu kovalle käytölle, mutta vaatteeseen tehty sauma ei kestä kyllä pienintäkään rasitusta.

Nyt se valmistui!

Lähes vuosi sitten aloitettu projekti on vihdoin ja viimein valmis! Olen valmistumisesta aika ylpeä, koska en ole mitään neulojatyyppiä ja tähän tuubikaulaliinaan piti kutoa piiiiiitkästi suoraa kappaletta.

Tässä se lopputulos nyt kuitenkin on:

Kaulaliinan yltää kietoa kolme kertaa kaulan ympärille. Ihana syksyasuste! Kukaan muu näitä tuubeja ei varmaan enää käytäkään, kun olivat muotia jo muutama vuosi sitten. Mutta olenkin kaikkien "muotihömpötysten" kanssa vähän hitaasti lämpenevää sorttia :)

Long time no see!

Kesän ompelukset olivat melkeinpä kaikki korjausompeluita: vetoketjun vaihtoa, taskujen korjaamista, taskupussien vaihtoa... Niistä töistä ei juurikaan saanut aihetta kokonaiseen postaukseen :) Nyt syksyn tultua (ja koulun alettua) tulee taas ommeltua enemmän ja blogikin herätellään jälleen eloon.

Aloitetaan pehmeästi. Ompelin tilaustyönä vanhoista käsipyyhkeistä keittiöön sopivia malleja. Yläosa kiinnitetään tarralla ja sen saa roikkumaan vaikkapa uunin kädensijaan tai kaappien/laatikoiden vaakamallisiin vetimiin. Näitä tuli yhteensä 4kpl.

Raksashortsit

Vakioasiakkaani U toivoi raksashortseihin taskuja. Lähtötilanteena vanhat college-housut, jotka oli leikattu shortsimittaisiksi. Taskumateriaaliksi oli varattu pätkät housujen lahkeista.

Housujen lahkeissa meni nauhakuja ja nauha. Asiakkaan toivomuksesta näitä käytettiin hyväksi etupuolen taskuissa. Taakse tilattiin farkkutaskut. Lahkeiden nauhaa jäi vielä sen verran yli, että sivuihin sai lenkit vasaralle/puukolle/jollekin muulle työvälineelle.

Olipa hauska pikku projekti :)

Jatkoa sarjaan

Synttärikorvisten jatkoksi nimpparirannekoru.

Korvakoruja

Jee! Viikonloppuna pääsee töihin ja ihmisten ilmoille :) Pyöräytin sen kunniaksi parit uudet korvakorut. Tosin ei näissä kyllä paljoa pyörittelemistä ollut kun ovat niin simppelit. Tykkään silti!

Tällaista ketjua oli kirpparilta ostetussa pussukassa, joka sisälsi rikki menneitä koruja yms. ketjuja. Pistin ketjun puoliksi ja kiinnitin korvakorukoukkuihin. Ovat aika pitkät ja näyttävät käytössä.

Puolukkakorvikset taas valmistuivat helmistä jotka ostin halvalla Suomalaisen kirjakaupan loppuunmyynnistä. Ihana tuo helmien mattainen pinta.

Juhlamekosta juhlamekko

Ensimmäisessä kuvassa on mekko, jonka tein aikoinaan killan/laitoksen vuosijuhlille. Ihan ok, mutta auttamattoman tylsä! Nyt kun juhlamekon tarve on taas ajankohtainen, päätin uuden mekon tekemisen sijasta muokata tätä vanhaa.

Mekko lyheni, napakoitui vyötärön kohdalta ja laskostui helmasta. Niin ja vielä kukka rintaan, paljon parempi!

Koruja

Rippilahjaksi valmistui korvakorut ja rannekoru. Ja koruista muodostui hymyileväinen asetelma rasiaan :)

Omaan käyttöön rannekoru, johon en kyllä vieläkään ole mahdottoman ihastunut. Tein tämän ensiksi spiraalinmuotoiseen metallilankaan, mutta lopputulos näytti aivan liian tönköltä. Purin korun ja pujottelin helmet koruvaijeriin. Jotenkin vieläkin... hmmh, en tiedä.

Tähän näpertelyyn sen sijaan olen oikeinkin tyytyväinen! Tämä kukka tulee koristamaan juhlamekkoani saimaisissa rippijuhlissa johon ensimmäisen kuvan korut menevät lahjaksi.

Sovitusnukke

Tässäpä kertomus ja kuvasarja siitä, miten sovitusnukkeni valmistui.

Aivan aluksi piti sovitusnukelle saada oikea muoto. Se tapahtui teippaamalla halutun mittainen torso liimapaperilla (mikähän mahtaa olla virallinen nimitys, sellaista tapettimaista paperisuikaletta tämä kuitenkin oli). Alimmaisena minulla oli päälläni trikoopaita, ihan sen takia että liimamaperin sai jollakin tavalla irti kropasta :)

Kun teippaus oli valmis, selkään merkittiin kohdistusviivoja ja rakennelma leikattiin auki paitoineen kaikkineen.

Kun "nukke" saatiin pois päältä, se teipattiin taas kokonaiseksi kohdistusmerkkien avulla. Liimamaperilla paikattiin myös kaikki ensimmäisessä teippauksessa jääneet mahdolliset aukot tai heikot kohdat.

Alla olevassa kuvassa roikkuu lakattuja torsoja kuivumassa. Nuken pinnat siis lakattiin, joka hieman kovetti paperipintaa.

Lakkauksen jälkeen alkoi ehkäpä prosessin ärsyttävin vaihe: nuken kipsaaminen sisältä käsin. Ja kipsiä tuli vielä kaksi kerrosta.

Kipsauksen jälkeisistä työvaiheista ei ole kuvia, mutta tämän jälkeen nukke pehmustettiin 100g vanulla ja sille ommeltiin "trikoopaita" päälle. Nauhat ommeltiin käsin. Täytteenä ja tukena onton nuken sisällä on rutattuja sanomalehtiä.

Myös puuosat on aivan itse tehty! Ja isin avulla petsattu. Lopputuloshan näyttää siis tältä:

Housut

Kesälomalla kerkeää kirjoittaa valmistuneista koulutöistä. Nyt vuorossa housut. Nämä aloitettiin jo viime syksynä, mutta ne jäivät kesken kun työharjoittelujakso alkoi. Valmistuivat tosin heti tammikuussa kun koulu taas jatkui.

Malliksi valitsin perus "prässihousut". Prässit on ommeltu hiuslaskokseksi, että ainakin pysyvät tuossa sekoitekankaassa. Niin ja etuhalkiossa vetoketju ja päällystetty nappi.

Takapuolelta löytyy valetaskut. Kangas on niin ohutta etten halunnut taskupussien rajoja kuultamaan läpi.

Lopuksi vielä yksityiskohtakuva taskusta.

Jakku

Koulun perustyönä valmistunut jakku. Kangas on aika paksua, joten käyttöön tämä takki pääsee vasta ensi syksynä.

Oikeastaan pidin jakun ompelemisesta aika paljon. Vuorin kiinnittäminen ei tuottanut lähellekään niin paljon tuskaa kuin olin aikaisemmin ajatellut ja herrainkaulus ei ollut ollenkaan niin monimutkainen ommeltava kuin se päällepäin aluksi vaikutti.

Ainoa asia mikä tuotti hieman päänvaivaa oli takakappaleen halkio. Tai siis lähinnä vuorin kiinnittäminen siihen. Sitä sai miettiä muutamaan otteeseen ennenkuin uskalsi lähteä ompelemaan.

T-paitatehtaalta terve!

Olen viettänyt viimeiset kaksi viikkoa aika tiiviisti trikoon seurassa. Koulussa alkaa hommat olla tältä keväältä paketissa, joten olen käyttänyt kaikki hyppytunnit siihen, että saan hieman pienennettyä kaappeihin talven aikana pesiytyneitä kangasvarastoja. Kummallista ettei olohuoneen kangasvarasto ole pienentynyt yhtään, vaikka olen mielestäni lähes joka toinen viikko vienyt sieltä jotain koululle... Esimerkiksi kaikki nämä kankaat:

Vasemmanpuoleinen toppi on harjoituskappale painijanselkätopin kaavasta. Oikealla puolella oleva mekko on tehty kaavalla johon loppujen lopuksi päädyin. Ainiin, kaikkien tässä postauksessa esiteltyjen vaatteiden lähtökaavana on ollut Jokatyypin kaavakirjan kaavat (raglanhiha ja t-paita).

Ihanaa ilmapallokangasta löytyi ihan kahdessa värissä. Pidempi paita on tavallisen t-paidan kaavalla ja pääntie/kädentiet on huoliteltu trikoonauhalla. Lyhempi paita on raglanmallinen ja hihoissa on pienet tampit+rypytykset.

Nämä topit on korvamerkitty U:lle, jonka pyynnöstä alkujaankin rupesin miettimään painijanselkätopin kaavaa. Tämä malli ei ole selästä niin kapea kuin monet, mutta itse pidin lopputuloksesta.

Liehuhelmoista tuli kivoja kesätunikoita! Myös tässä vasemmanpuoleinen on tavallisen t-paidan kaavalla ja oikean puoleinen on raglanmallinen. Sinisemmästä tunikasta löytyi harmikseni reikä selän puolelta (aikaisempi huomio vanhojen kankaiden tarkistamisesta ennen leikkuuta, ei mennyt näköjään vielä ihan perille), joten jouduin kehittelemään siihen paikan:

Lisäsin kuvaan kontrastia jotta kukka näkyisi paremmin. Livenä terälehdet eivät erotu noin paljoa.

Tässä vielä viimeinen aikaansaannos päällä kuvattuna. 

Loppuyhteenvetona voisi sanoa, että trikoon ompeleminen on aivan ihanaa puuhaa kun on hyvät ja toimivat koneet! Ei tulisi mieleenikään rueta ompelemaan t-paitoja omalla ompelukoneellani kun tottui surauttelemaan koulun saumurilla, tasosaumakoneella ja trikookantinkääntäjätuutilla (mikähän olikaan ammattitermi tälle :))

Antiikkimessujen aarre!

Antiikkimessuilta löytyi hyväkuntoinen 1956-vuoden käsityölehti Beyer's Mode. Lehteen ei ollut merkitty hintaa, joten hieman varauksella tiedustelin myyjältä paljonkohan lehti mahtaisi maksaa. Myyjä kysyi josko 2e olisi sopiva hinta. No kyllähän se oli! 2e vaihtoi omistajaa (sekin isän pussista, kiitos isi!) ja minä en olisi malttanut päästää koko päivänä enää lehdestä irti! Aivan ihastuttava aarre! 

Lehden kansi lupaa "alkuperäiskaavat työselostuksineen jokaista mallia varten". Uskomattomintahan taitaa olla se, että kaava-arkitkin löytyivät vielä lehden välistä! Ja ne mallit sitten... toinen toistaan ihanampia 50-luvun mekkoja! Ei tarvitse miettiä mitä kesän sadepäivinä puuhastelisi :) 

Korttisotilaita

Meillä oli koulussa kankaanpainantakurssi, jossa tavoitteena oli suunnitella printti ja valmistaa siitä metrikangasta/yksittäisiä tuotteita. Oman kuvioni inspiraationa toimivat Liisa Ihmemaassa ja Herttakuningattaren korttisotilaat.

Metrikankaasta valmistui kangaskasseja. Valkoinen väri on saatu aikaan väriä poistamalla. Sitä ei ole siis painettu, vaan mustasta kankaasta on etsaamalla saatu väri poistumaan kuvion kohdalta. Kloriittivalkaisu lienee kaikille tuttua, mutta minulle oli ihan uutta, että samalla periaatteella voidaan tehdä näinkin tarkkoja kuvia!

Punainen väri taas on tehty kohopastalla. Kuvio nousee siis hieman "irti" kankaasta. Lastenvaatteissa on usein tällaisia painatuksia! Kai... ainakin muistelisin. No, tällaisen kohokuvion painaminenkin oli minulle aivan uutta.

Testasin kohopastalla painettua kuviota myös kahteen paitaan. Toinen kokeilu tuli raitatunikan selkään paikkaamaan pientä reikää (kannattaisi ehkä tarkistaa hieman paremmin useita kymmeniä vuosia varastoidut kankaat ennen leikkaamista...). Tunikan kaava on Jokatyypin kaavakirjan raglanhihapaidan kaava jota vain pidensin helmasta ja lyhensin hihoista. 

Toinen painatus tuli hupparin selkään. Huppari on kuvattu kankaanpainantakurssin portfoliota varten, eikä se ole vielä valmis. Huppukin on tässä vaiheessa kiinni sovitusnukessa vain nuppineulojen avulla ;) Tämä taitaa olla ensimmäinen ompelemani vetoketjullinen huppari ikinä.